Valikko
02.06.2021
Jo perinteeksi muodostunutta ISYYn Hymy- ja Valitusviikkoa vietettiin 22.-28.3.2021. Viikon aikana avoinna olleen Forms-palautelomakkeen kautta saatiin 85 palautetta, jotka toimitettiin niitä koskeville tahoille. Tänä keväänä eniten palautetta annettiin YTHS:n palveluista, etäopetusjärjestelyistä sekä yliopiston toiminnasta ja siitä viestimisestä.
Olemme koonneet alle palautteita ja niihin toimitettuja vastineita tahoittain aakkosjärjestyksessä.
Huomaathan, että lista päivittyy sitä mukaa kun uusia vastineita saadaan. Seuraa ISYYn nettisivuja ja somekanavia päivitysten bongaamiseksi!
Päätös etäopetuksesta koko syksyn ja kevään osalta koettiin hyvänä ja johdonmukaisena. Kun päätös oli selkeä ja yksiselitteinen, ei opiskelijoiden tarvinnut arpoa ja pohtia uskaltaako yliopistolle mennä tai onko läsnäolo-opetukseen pakko osallistua. Korona-aikana myös monet tiedekunnat ja laitokset ovat kehittäneet tehokkaasti etäopiskelumahdollisuuksiaan. Tämä on koettu todella hyvänä asiana, sillä opiskelijat ovat voineet jatkaa ja edistää opintojaan myös toiselta paikkakunnalta käsin. Etäopetus on myös mahdollistanut opintojen suorittamisen omaan arkeen sopivammassa aikataulussa.
Onko laitoksella ja osastoilla tiedostettu etäopetuksen aikainen suuri työmäärä? Onko tähän reagoitu/aiotaanko reagoida?
”STJ-laitoksen opetus on ollut jo aikaisemminkin monimuoto-opetusta, eikä etäopetus sinänsä ole muuttanut kovin paljon suoritustapoja. Opiskelijoiden työmäärä on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla.” - Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos
”Tässä varmaan viitataan opiskelijoiden työmäärään? Tämä on tullut esille useissa keskusteluissa mm. ainejärjestöjen kanssa järjestetyissä palautetilaisuuksissa, suorassa kurssipalautteessa ja laitoskokouksen opiskelijoiden terveiset -osiossa. Kurssien suunnittelussa, toteuttamistavassa ja aikatauluissa pyritään korjaamaan tilanne silloin kun se on mennyt huonompaan suuntaan. On tunnistettu myös opettajien työmäärä ja kuormittuneisuus covid-tilanteessa ja nopea siirtymä etäopetukseen. Arviomme mukaan opettajat ovat tehneet parhaansa tarjotakseen laadukasta opetusta poikkeusoloissa. Keräämme opettajilta myös palautetta alkusyksystä ja arvioimme, miten alkavana lukuvuonna 2021-22 voidaan toteuttaa etäopetusta ja lähiopetusta hyödyntäen aiemman vuoden kokemukset. Laitoskokouksissa ja oppiainekokouksissa jaksamista käsitellään prosessimaisesti, siis jatkuvasti.” – Yhteiskuntatieteiden laitos
”Laitoksemme uudistivat opetussuunnitelmansa isommasti nyt keväällä. Kurssien työmäärä ja kuormittavuus olivat myös keskusteluissa. Joidenkin kurssien työmäärä on havaittu liian suureksi, joidenkin taas liian vähäiseksi. Kurssien kuormittavuutta on tasapainotettu, ja asiaan kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomiota. Emme tunnista, että etäaika olisi olennaisesti lisännyt yksittäisten kurssien työmäärää ja kuormittavuutta.” – Minna Tanskanen, koulutuksesta vastaava varadekaani.
Onko opetushenkilökunnalle tarjottu tukea tietotekniikan kanssa?
”On tarjottu sekä vertaistukea, pedagogista tukea että teknistä tukea. Osaavammat henkilöt ovat jakaneet osaamistaan laitoksella tarpeen mukaan.” - Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos
”Laitoksella on toiminut opetusavustaja ja tulevalle syksylle heitä tulee kolme. Himalla ja Yht-laitoksella on yhteinen puolipäiväinen fasilitaattori, tiedekunnassa samoin yhteistä tukiresurssia. Yliopiston tuki on toiminut melko hyvin ja koulutusta on saatavilla. Kiitos Riikka Malin ja muut opettajien tukena toimineet henkilöt. Myös IT-servicedesk on toiminut ja sieltä kautta on saatu vastauksia ja tukea.” – Yhteiskuntatieteiden laitos
”DigiSparraajien verkosto aloitti toimintansa YHKAnkin laitoksilla keväällä 2020. Heistä on ollut suuri apua monissa käytännön kysymyksissä. Tammikuussa 2021 Helena Kantanen aloitti YHKAn verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattorina (50%-sopimuksella) ja Riikka Malin (50%), Noora Rämö (50%) ja Tuula Kontio (100%) verkko-opetuksen koordinaattoreina. Heillä kaikilla on tämänhetkinen työsopimus vuoden 2022 loppuun. Toimin itse verkko-koordinaattoreiden esihenkilönä. Monille laitoksille on myös palkattu opetusavustajia opettajien avuksi etä- ja hybridiopetustilanteisiin. Tukea on siis olemassa ja sitä on YHKAssa tarjottu. Opettajat ovat apua myös hienosti vastaanottaneet.” – Minna Tanskanen, koulutuksesta vastaava varadekaani.
Onko opettajien tavoittamisessa ollut aiemmin ongelmia? Onko tähän reagoitu tai aiotaanko tähän reagoida?
”Ajoittain on ollut vaihtelua reagointiajoissa, silloin tällöin myös opettajilla ruuhkahuippuja. Joskus opiskelijoiden odotukset kohtuuttomia reagointiajasta, saman tien harvoin pystytään vastaamaan. Tilanne tunnistetaan.” - Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos
”Pyrimme aina, riippumatta olosuhteista, siihen, että sekä amanuenssit että kurssien opettajat ovat helposti lähestyttävissä, kun kysymyksiä ja/tai ongelmia ilmenee. Kuopion kampuksella on tiedostettu amanuenssien aliresurssi, ja tähän on etsitty ratkaisuja. Laitokselle tulleessa opiskelijapalautteessa ollut palautetta, ettei opettajia olisi tavoitettu. Mikäli tällaista palautetta tulee, niin yritämme heti selvittää asiaa.” – Yhteiskuntatieteiden laitos
”Mikäli jonkun yksittäisen opettajat tavoittaminen on osoittautunut vaikeaksi, asiaan on puututtu mahdollisimman pian kyseisen laitosjohtajan toimesta. Toivomme näissä tapauksissa opiskelijoilta mahdollisimman nopeaa palautetta esim. amanuenssien kautta.” – Minna Tanskanen, koulutuksesta vastaava varadekaani.
Onko opetukseen liittyvä resurssipula tiedostettu henkilökunnan suunnalla? Miten aiotaan varmistaa se, että jokaisella opiskelijalla olisi mahdollisuus saada henkilökohtaista palautetta ja apua opintoihinsa?
”Ei ole merkittävää opetuksen resurssipulaa. Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus saada opintojen aikana henkilökohtaista palautetta (ei toki joka kurssilla). Sekä HOPS- opettajat että amanuenssi auttavat opintojen aikana. Graduvaiheessa ohjaus on henkilökohtaista.” - Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos
”Emme varsinaisesti tunnista resurssipulaa opetuksessa, kylläkin OKM:n lisäpaikkoihin ja jatkuvaan oppimiseen liittyvää siirtymähankausta, kun aika nopealla tahdilla tulee lisää opiskelijoita ja kurssit voivat kasvaa, mutta ei voi etukäteen tietää, miten paljon ja kuinka pitkäksi aikaa, jolloin opetusresurssin ennakointi on vaikeaa. Laitoksella on tehty uusia rekrytointeja sosiaalityöhön ja sosiaalipsykologiaan sekä englanninkielisen kandiohjelman tarpeisiin.” – Yhteiskuntatieteiden laitos
”Tiedekunnan tasolla emme tunnista suoranaista henkilöresurssipulaa. Laitosten henkilöstökehitys käydään läpi joka vuosi strategisen henkilöstösuunnittelun yhteydessä. Aloituspaikkalaajennusten lisärahoitus on ohjattu laitoksilla nimenomaan opetushenkilöstön rekrytointeihin. Uusia yksittäisiä ja kaikkia opiskelijoita palvelevia rekrytointeja ovat mm. filosofian yliopistonlehtorin (Tuomas Pernu) ja laadullisen menetelmäopetuksen yliopistonlehtorin (henkilö vielä avoin) rekrytoinnit.” – Minna Tanskanen, koulutuksesta vastaava varadekaani.
Miten opiskelijoita on pyritty sitouttamaan osaksi opiskeluyhteisöä? Miten opiskelijoille on tarjottu tukea etäopiskelussa?
”Infot etäopiskeluvinkeistä ovat olleet jaossa opiskelijoille. Mitä kuuluu -sessiot opiskelijoille. Etäopiskelu on pääosin tuttua laitoksen opiskelijoille. Opiskeluyhteisöön sitouttaminen on ollut hankalaa, on toki yritetty ryhmäyttää opiskelijoita verkossa.” - Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos
”Ainejärjestöjen kanssa toteutetut etäkahvilat, palautetilaisuudet. Kohdennettu neuvonta, viesti siitä, että voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä, jos pulmia. Hakukohde-/ oppiainekohtaiset tilaisuudet (Joensuun kampus, Kuopion kampus yleiset yhteiskuntatieteet ja sosiaalityö) sekä yhteiset tilaisuudet. Kurssikohtaiset järjestelyt, seminaarit ja pienryhmät.” – Yhteiskuntatieteiden laitos
Opiskelijat ovat kokeneet etäopiskeluajan työmäärän varsin suurena ja kuormittavana. Pahimmillaan tilanne on voinut mennä siihen, että opiskelija on jättänyt kurssinsa kesken oman jaksamisensa vuoksi.
”Covid-19-pandemian yllättäessä oli opetus vietävä nopealla aikataululla verkkoperustaiseksi, mikä on ollut haastavaa niin opettajille kuin opiskelijoille. Huolimatta koordinaatiosta ja opettajien välisestä yhteistyöstä erilaisten innovatiivisten oppimisympäristöjen ja menetelmien suunnittelusta, toteutuksesta ja ideoiden jakamisesta/vertaistuesta on opetuksessa havaittu ruuhkautumista ja entistä suurempaa opiskelijalta edellytettyä omaehtoisuutta ja itsesäätelyä opiskeluprosesseissa. Samanaikaisesti opiskelijoille on saatettu antaa paljon tehtäviä, jolloin kuormitus on mitä todennäköisimmin noussut hetkellisesti, minkä olemme tiedostaneet saatujen palautteiden ansiosta. Muun muassa ainejärjestöt ovat olleet aktiivisia palautteen koonnissa ja niitä on välitetty osaston johdon tietoon. Opiskelijoiden huolta on jaettu henkilökuntapalavereissa ja palautteeseen on reagoitu pyrkimällä vähentämään tehtäviä pandemian yhä jatkuessa. Myös yliopiston verkko- ja monimuoto-opetuksen fasilitaattoreiden kanssa on pohdittu yhdessä mielekkäitä pedagogisia ratkaisuja. Osa opintojaksoista suosiolla siirrettiin, mikä osaltaan helpotti opiskelijan työmäärää.”
Opiskelijoiden kuormitukseen vaikutti myös se, että kurssien suorittamiseen liittyvät ohjeet koettiin ajoittain puutteellisina.
”Aiemmin ei tässä määrin ole saatu palautetta, mutta kaikki palautteet, ovat ne sitten ISYYn, ainejärjestöjen tai opsin /opetuksen yhteydessä saatuja palautteita, on pyritty ottamaan huomioon. On pyritty hyödyntämään erilaisia kanavia ohjeistuksen antamiseen, esim. Weboodissa oli selvitetty ops-muutos työtavoissa ja tarkemmat ohjeet on pyritty antamaan eri välinein mm. kurssin Moodlessa. Ohjeiden ja tehtävänannon tärkeydestä on puhuttu opetushenkilökunnan kanssa. Osin erilaiset ohjeiden välittämisen kanavat ja informaation löytyminen on voinut olla tässä etätyöskentelyyn siirtymisessä haastavaa. Myös ohjeiden ja tiedottamisen tasot ovat moninaiset, samoin kanavat, vaihdellen Yammerista Moodleen ja muille opettajien käyttämille viestintäkanaville, ml. sähköposti. On kuitenkin ymmärrettävää, että sellaista viime hetken ohjeistusta on myös jouduttu antamaan osin ennakoimattomasti edenneessä pandemiatilanteessa, johon opiskelija ei ole ehtinyt sitten perehtyä tai ei ole sitä havainnut. Korostamme myös opiskelijan omaa vastuuta ja itseohjautuvuutta, eli aina kannattaa olla myös opettajaan yhteydessä, jos ohjeet ovat riittämättömiä tai niitä ei löydy. Ns. normaalitilanteessa opiskelijoiden yhteisöllisyys ja ”puskaradio” on osaltaan huolehtinut tästä, mutta ilman muuta ohjeistus ja niiden selkeys ja ajoissa saaminen on opettajan ja yksikön vastuulla.”
Etäopiskeluaikana opiskelijat eivät ole päässeet kampuksille eivätkä siten aiempaan tapaan kiinnittymään opiskeluyhteisöön. Miten tiedekunta pyrkii osaltaan auttamaan opiskelijoita yhteisöön sitoutumisessa?
”Sitouttamisessa on pyritty käyttämään vaihtelevia enemmän tai vähemmän formaaleja keinoja, kuten nonformaalit online kahvihetket, HOPS-ohjaajilla ja tuutoreilla on myös oma roolinsa tässä. Opintoihin ja opiskelu-/opiskelijayhteisöön sitouttaminen oli lähtökohtana myös siinä, kun 1. ja osin 2. vuoden opetuksessa pyrittiin mahdollisimman paljon kampusperustaiseen opetukseen. Sitouttaminen on ollut osin haastavaa, kun kontakteja on jouduttu turvallisuusohjeista johtuen välttämään. Yksiköissä on hyödynnetty Teams-välitteisessä (myös Zoom) opetuksessa pienryhmiä (Teamsin alaryhmät), joilla opiskelijat ovat voineet keskustella ryhmissä.”
Entä miten tiedekunta on pyrkinyt tukemaan opiskelijoita etäopiskelussa?
”Tuen muodot ovat olleet moninaiset. On käytetty nettivastaanottoja; osassa seminaarityöskentelyä on ollut mahdollista yksilölliseen etäohjaukseen; Teams-kanavalle on voinut tulla ennen ”virallista” opetuksen alkua; ohjeita on videoitu Moodleen; on pidetty keskustelutunteja; etävastaanotot eräässä osastossa kaikissa oppiaineissa. Yliopistotasoisesti on reagoitu, mm. hyvinvointikoordinaattorit, opetusavustajat, opiskelijoiden hyvinvointia tukeva hanke, johon UEF on saanut OKM:stä hankerahoitusta ja jossa Filon osastoilla on myös roolia tuen osalta. Tiedostamme ja otamme rakentavassa hengessä myös vastaan siitä palautetta, että kaikilta osin annettu tuki ei vastaa tarpeita tai että sitä on ollut riittämättömästi.”
Lisäksi filosofisen tiedekunnan ohjaushenkilökunta sai kiitosta vastuullisuudestaan ja positiivisesta asenteesta, mikä on osaltaan tukenut opiskelijoita hankalissa olosuhteissa. Erityiskiitoksia lähetettiin myös esimerkiksi Japanin kielen ja kulttuurin oppiaineelle, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen sekä teologian osastoille.
Etenkin etäopiskeluaika on saanut opiskelijat kaipaamaan useampia e-aineistoja. Palautetta e-aineistoista annettiin sekä hyvin yksityiskohtaisesti tietyistä teoksista että yleisemmällä tasolla. UEF-primo ja sähköisten materiaalien saatavuus saivat myös kiitosta opiskelijoilta.
”Kirjasto tekee jatkuvasti yhteistyötä oppiaineiden kanssa kurssikirjojen saatavuuden parantamiseksi. Ongelma on usein se, että vaatimuksissa olevaa kirjaa ei ole hankittavissa sähköisenä, tai sähköistä versiota ei ole hankittavissa laajalle käyttäjäkunnalle verkkoon”, vastataan kirjastolta.”
(Huom! mikäli tarvitsemaasi teosta ei löydy UEF-primosta, voit esittää kirjastolle hankintatoiveen Kirjaston nettisivujen kautta!)
Aiempien vuosien tapaan myöhästymismaksut ja niiden suuruus nousi palautteissa esille.
”Myöhästymismaksuissa on aina kaksi näkökulmaa: toinen on se, jossa maksut koetaan suuriksi, kun uusimiset tai palauttamiset ovat unohtuneet; toinen näkökanta asiaan on, että maksut ovat liian pienet, koska kirjoja ei palauteta ajoissa ja niitä joudutaan odottamaan liian kauan. Tässä välissä kirjasto on yrittänyt löytää kultaisen keskitien, ja vuosien kokemuksella arviomme on se, että ne ovat nyt kutakuinkin kohdallaan – molemmista näkökulmista.”
Opiskelijoita mietitytti myös kirjastoetiketti sekä yhteisten pelisääntöjen noudattaminen näin korona-aikana.
”Kirjaston ja hiljaisten tilojen pelisäännöt otetaan taas syksyllä esille, kun opiskelijoita perehdytetään kirjaston käyttöön. Maskien käytöstä on ollut tiedotusta koko ajan sekä yliopiston että kirjaston taholta. Asia on toisaalta myös sensitiivinen, sillä maskin pitämättömyys voi liittyä asianomaisen terveydentilaan.”
Palautteissa kysyttiin myös Kirjaston 24/7-tiloista ja hiljaisista tiloista.
”Mikäli koronatilanne sen sallii, avataan sekä Joensuun että Kuopion kampuksilla 24/7-tilat syksyn kuluessa ja kun kampuskirjastojen remontit valmistuvat, saadaan ainakin aiemmat hiljaiset tilat avattua.”
Kirjaston tilat nousivat muutenkin esille palautteissa, joissa pohdittiin esimerkiksi kirjaston sisäilman laatua.
”Yliopiston tilapalvelut ja kirjasto seuraavat koko ajan tiloja ja niiden kuntoa. Tällä hetkellä tiedossa ei ole estettä tilojen käytölle. Mikäli on epäily esim. tiloista johtuvasta sisäilmaoireilusta, toimitaan aina sisäympäristöongelman ratkaisumallin mukaisesti. Opiskelija ottaa yhteyttä aina ensin YTHSään.”
Lisäksi kirjasto sai positiivista palautetta siitä, että se on pitänyt ovensa auki korona-ajan läpi. Tämä on auttanut useita opiskelijoita jaksamaan arjessa.
Viime syksyn koronatilanne aiheutti sen, etteivät uudet opiskelijat päässeet kampuksille tutustumaan opiskelijaelämään samalla tavalla kuin aiempien vuosien opiskelijat. Etäilyn vuoksi opiskelijat kokivat tutustuneensa huonosti uusiin opiskelutovereihinsa sekä jääneensä yksin opiskelutaakan ja muiden huoliensa kanssa. Miten aiotaan varmistaa, että uusilla opiskelijoilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ryhmäytymiseen ja tutustua opiskelutovereihinsa?
”Toivomme kovasti, että ensi syksynä vertaistuutorointia voidaan toteuttaa myös kampuksella tapahtuvina pienryhmätapaamisina. Kun tuutoritoimintaa toteutetaan myös pienryhmätapaamisin, voidaan paremmin huomioida kaikki ryhmän osallistujat, tiedon välittäminen on helpompaa ja esimerkiksi keskinäinen tutustuminen vaivattomampaa. Pienryhmätapaamisia voidaan toteuttaa myös etä- tai hybridimenetelmiä käyttäen ja vertaistuutorit ovat omaksuneet työkaluja myös verkon välityksellä toteutettavaan tuutorointiin. Olemme myös koulutuksissa keskustelleet, miten mahdolliset etäosallistujat voidaan huomioida järjestettäessä lähitapaamisia. Erityisesti tänä vuonna on painotettu vertaistuutoreiden vetämien pienryhmien merkitystä, jotta opiskelutovereihin tutustuminen ei jää esimerkiksi ilta-aikaan järjestettävien tapahtumien varaan.
OKM:n rahoittamalla Sillat–hankkeella (2021-2022) tuetaan mm. opiskelijoiden yhteisöllisyyden edistämistä ja tämä on tärkeä edistettävä asia hankekokonaisuuden eri osahankkeessa (ISYY, Sykettä, kv-liikkuvuus, OPI ja Skope).”
Palautteissa nousi esille myös huoli niistä opiskelijoista, jotka tulevat Itä-Suomen yliopistoon suorittamaan maisterintutkintoa, eivätkä siten ole kandiopiskelijoiden tavoin vertaistuutoroinnin piirissä. Huolena oli maisteriopiskelijoiden selviytyminen opintojen alusta ja saatavan tuen määrästä, sillä kaikille maisteriopiskelijoille opiskelukaupunki sekä yliopistomaailma käytäntöineen ei välttämättä ole ennestään tuttu
”Maisteriopiskelijoiden yliopistoon kiinnittymistä sekä opintojen alun tukea kehitetään parasta aikaa muun muassa maisterituutorijärjestelmää kehittämällä. Tänäkin vuonna on osalle maisteriohjelmista valittu maisterituutoreita, joille järjestetään koulutus maisterituutorina toimimisesta. Maisterituutorit toimivat maisteriopiskelijoiden vertaisohjaajina. Maisteriopiskelijoille on myös koottu omaa maisteriopiskelijan materiaalia uuden opiskelijan verkkosivustolle ja hyödynnettävissä on myös uudelle perusopiskelijalle koottu materiaali soveltuvin osin. Verkkomateriaalin uudistus on parhaillaan menossa ja uudistuksessa pyritään ymmärtääksemme entistä paremmin huomioimaan eri lähtökohdista yliopistolle opiskelemaan saapuvat opiskelijat. Palautteiden perusteella tärkeään rooliin nousevat myös maisteriohjelmien omat käytännöt opiskelijoiden vastaanottamisessa, perehdyttämisessä ja ohjauksessa. Näiden käytäntöjen jakaminen ja kehittäminen maisteriohjelmien välillä on varmasti vielä kehitettävä alue.”
Tulleessa palautteessa pohdittiin tuutorien valintaperusteita ja valintoihin liittyviä menettelytapoja. Palautteissa nousi esille huoli esimerkiksi siitä, että ainejärjestöt valitsisivat tuutoreiksi vain omia kavereitaan.
”Vertaistuutorointi on tärkeä osa uusien opiskelijoiden sujuvaa opintojen aloittamista. Vertaistuutoreiden haku käynnistyy vuosittain alkuvuodesta. Vertaistuutoreiden valinnoista ovat vastuussa opiskelijoiden omat oppiaineet. Oppiaineet tekevät valinnat useimmiten yhteistyössä ainejärjestöjen kanssa. Ennen valintojen alkamista pidetään info-/ keskustelutilaisuudet sekä oppiaineiden tuutorivastaaville että ainejärjestöille. Lisäksi valintojen alkaessa sekä oppiaineet että ainejärjestöt ohjeistetaan vielä erikseen valintojen hyvistä käytänteistä. Ohjeistus sisältää neuvoja mm. reiluun ja läpinäkyvään valintaan sekä esimerkkejä yhteistyömahdollisuuksista ainejärjestöjen kanssa.
Itse valintakäytännöt sekä -kriteerit vaihtelevat oppiaineittain ja ne saa halutessaan tietoonsa oman oppiaineen tuutorivastaavalta. Omalla oppiaineella on tiedossa oppiaineeseen valittavien tuutoreiden määrä, sekä heiltä erityisesti toivottavat ominaisuudet. Mikäli valinnoista haluaa lisätietoja, voi sitä kysyä suoraan oppiaineen tuutorivastaavalta (usein esim. amanuenssi) tai halutessaan myös tulopalveluista niina.rissanen@uef.fi. Erityisesti jos vaikuttaa siltä, että kaverisuhteet ovat olleet vaikuttamassa vertaistuutorivalintoihin, on tuutorivalinnan prosessi syytä käydä läpi oppiaineessa, jossa vastuu vertaistuutorivalinnoista on. Esimerkiksi tällaisissa tilanteissa viestin välittäjänä oppiaineeseen voi toimia myös tulopalveluiden yhteyshenkilö.”
Valintaperusteiden lisäksi tuutorimitoitus mietitytti opiskelijoita.
”Vertaistuutoreiden määrä oppiaineessa määräytyy oppiaineen opiskelijasisäänoton mukaan. Vertaistuutoreita valitaan siten, että yhdelle vertaistuutorille tulee ohjattavaksi noin 10 uutta opiskelijaa. Esimerkiksi jos oppiaineen sisäänotto on 56 opiskelijaa, on oppiaineella mahdollisuus valita enintään 6 vertaistuutoria. Jos taas sisäänotto on esimerkiksi 34 opiskelijaa, on mahdollisuus valita enintään 3 vertaistuutoria. Tuutoreiden määrät tarkennetaan vuosittain. Tänä vuonna 2021 Joensuuhun on valittu 155 vertaistuutoria ja Kuopioon 98 vertaistuutoria.
Vertaistuutoreiden määrää ohjaa Akateemisen rehtorin päätös sekä lisäksi tuutorointiin käytettävissä olevat henkilöstö- sekä muut resurssit. Tuutoreiden määrän kasvaessa ja myös nyt korona-ajan kokemusten perusteella tulemme ja joudumme pohtimaan tulevien vertaistuutorikoulutusten toteuttamistapoja. Esimerkiksi tuutorileiri on ollut tähän saakka sekä pidetty että myös kustannustehokas tapa järjestää koulutusta. Palautteet 12 vuoden ajalta ovat puoltaneet leirin merkitystä koulutustavoitteiden kannalta. Kuitenkin tuutorimäärien kasvaessa on pohdittava myös erilaisia toteutusmahdollisuuksia, kun esimerkiksi tilat asettavat rajoituksia. Toisaalta etäkoulutuskokemus on osoittanut, että opiskelijat kaipaavat myös vuorovaikutteista koulutusta. Etänä koulutettaessa tekniikkakin asettaa rajansa koulutettavien määrälle.
Vertaistuutoreiden kuormittumisesta on keskusteltu myös tuutorikoulutuksessa. Teimme pientä vertailua muiden yliopistojen vertaistuutoreiden mitoitukseen ja havaitsimme UEF:n nykyisen mitoituksen vastaavaan useiden muiden yliopistojen käytäntöjä. On totta, että esim. 8 opiskelijaa/tuutori mahdollistaisi paremmin pienryhmäohjauksen. Tilastot kuitenkin näyttävät niinkin päin, etteivät kaikki uudet opiskelijat osallistu tuutorointiin, jolloin ryhmäkoko voi olla ennakoitua pienempi. Mikäli vertaistuutori kokee työmääränsä kuormittavaksi, voidaan asiaa lähestyä myös työelämänäkökulmasta: tarkistetaan työprosessit, ennen kuin mietitään resurssien lisäämistä. Tässä oppiaine sekä ainejärjestöt ovat tärkeitä kumppaneita. Esimerkiksi, jos jossain oppiaineessa toistuvasti ilmenee tuutoreiden väsymistä työtaakkaansa, voidaan yhteistyössä lähteä tutkimaan, mihin tuutorien “työaika” menee ja kuinka voitaisiin tukea heidän keskittymismahdollisuuttaan vertaistuutorin perustehtävään.”
Myöskin tuutorikoulutuksen toteutus pohditutti opiskelijoita. Palautteissa nostettiin esille esimerkiksi tuutorikoulutusten järjestämistapojen, sisältöjen ja tuutorileirin tarkoituksenmukaisuus. Miten tuutorikoulutukset on suunniteltu? Onko niiden suunnittelussa hyödynnetty tuutoreiden kokemuksia ja näkemyksiä?
”Tuutorikoulutuksia organisoi Opintopalveluiden tulopalvelut. Vertaistuutorikoulutusten suunnittelussa, organisoinnissa sekä arvioinnissa toimii aktiivisesti mukana 5-6 henkeä sekä myös Kuopion kampuksen oppilaitospastori. Lisäksi koulutuksia suunnitellaan ja arvioidaan myös suuremmassa koulutusten suunnittelukokoonpanossa, jossa on mukana toimijoita mm. opintopalveluista, ISYYstä, kielikeskukselta, YTHS:ltä ja Jatkuvan oppimisen keskukselta. Koulutuksissa ja niiden suunnittelussa on mukana toimijoita myös muualta yliopistolta, esimerkiksi Kirjastolta ja Tietotekniikkapalveluista. Koulutusten sisältöjä sekä toteutustapoja on pohtimassa ja suunnittelemassa siis laaja eri alojen asiantuntijoiden kokoonpano.
Vertaistuutorikoulutusten organisointia määrittävät koulutusten osaamistavoitteet, joiden mukaisesti toteutetaan koulutusten sisältöjä sekä toteutustapoja. Pohditaan, millä keinoin ja millaisilla sisällöillä sekä menetelmillä pystytään toteuttamaan opetus koko suurelle joukolle vertaistuutorikoulutettavia niin, että osaamistavoitteet toteutuisivat ja opetus sekä oppiminen olisivat mielekästä. Koulutusten suunnittelijoiden kanssa analysoidaan saatuja koulutuspalautteita sekä koulutusten aikana että koulutuskokonaisuuden päätyttyä. Muutostarpeita arvioidaan ja toteutetaan saadun palautteen lisäksi myös kouluttajanäkökulmasta. Välitöntä palautetta koulutusprosessiin saadaan myös seniorituutoreilta, jotka toimivat mukana koulutusten suunnittelussa. Joten myös tätä kautta opiskelijat ovat erittäin tiiviisti mukana prosessissa. Suuri osa kouluttajista on ollut rakentamassa koulutuksen sisältöjä ja toteutustapaa koko UEF:n ajan tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden kanssa, joten koulutuksen kehittämiseen on käytetty aikaa satoja työtunteja. Korona-aikana nämä vuosien mittaan hioutuneet käytännöt täytyi muuttaa uusiksi erittäin nopealla aikataululla, jolta pohjalta nyt rakennetaan edelleen uutta ja ajan tarpeisiin vastaavaa koulutusta.
Perusteita sisällöille sekä toteutustavoille on avattu myös koulutuksissa muun muassa kertomalla taustoja sekä perusteluja työskentelytavoille, käytetyille työvälineille sekä menetelmille. Vertaistuutorikoulutuksen opintojaksot ja opetussuunnitelmat käsitellään Opetus- ja ohjausneuvostossa, jonka jälkeen Akateeminen rehtori hyväksyy suunnitelmat.”
Tänä keväänä opintopsykologien kalenterit täyttyivät nopeasti, eikä H&V-viikon aikaan ollut enää yhtäkään vapaata aikaa koko keväälle. Palautteissa ihmeteltiinkin opintopsykologipalveluiden resursointia, sillä palvelu on koettu todella tärkeänä opiskelijoiden hyvinvoinnin ylläpitämisessä.
”Kiitos palautteestanne. Opintopsykologiresurssia UEF:issa on 2 henkilöä 15000 opiskelijaa kohden. Tästä syystä jo ennen koronaakin on ollut tilanne, että ajat täyttyvät lukuvuoden aikana.
Olemme toki pahoillamme, että resurssia ei ole saatu lisättyä nyt koronatilanteenkaan vuoksi vielä tälle keväälle. Ajanvarauspyyntöjä keväällä 2021 otettiin vastaan maaliskuun puoliväliin saakka. Nyt koronatilanteen avuksi toukokuussa ja kesäkuussa on viikoittaiset opintopsykologin päivystysajat. Ajanvaraustilanne tulee olemaan syksyllä parempi, sillä meillä on aloittanut psykologiharjoittelija, ja syksyllä aloittaa vielä toinen. Opiskelijoiden työkyvyn tueksi on tietenkin tärkeää järjestää myös muita tukipalveluja, kuin opintopsykologin palvelua. Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi onkin nyt monia hankkeita käynnistynyt.”
Saaduissa palautteissa ei oltu eritelty kumman kampuskaupungin SYKETTÄ-palveluita ne koskevat, joten palautteet toimitettiin molempien vastattaviksi.
Palautteissa toivottiin enemmän liikuntavuoroja myös päiväsaikaan.
”Korona-aikana virtuaalituntien kuvaamista on rajoittanut se, että striimaustilat ovat olleet opetuskäytössä päiväsaikaan. Tunneista on kuitenkin tehty tallenteet, jotka löytyvät viikon ajan SYKKEEN nettisivuilta – näin esimerkiksi illalla pidetyn virtuaalitunnin voi katsoa itselle sopivampana aikana.” – SYKETTÄ Joensuu
”Kuopiossa liikuntamahdollisuuksia tulee olemaan arkipäivisin klo 07.00 alkaen heti kun liikuntasalit saadaan auki. Liikuntavuorojen suunnittelussa otetaan huomioon kaikki palvelujen käyttäjät ja päivisin liikuntasalissa on ns. vapaa vuoro, jonka voi varata yksittäinen liikkuja itselleen tai useammalle liikkujalle jonkun pallopelin pelaamista varten.” SYKETTÄ Kuopio
(Huom! Seuraa ajankohtaista tiedotusta SYKKEEN nettisivuilta!)
Virtuaalitunneista ja niiden vetäjistä saatiin kiitosta, mutta toisaalta virtuaalituntien hinnat koettiin korkeahkoina.
”Virtuaalitunneille pääsi osallistumaan voimassa olevalla SYKETTÄ-tarralla tai vaihtoehtoisesti 6 euron viikkomaksulla. Halvimmillaan koko kevään virtuaalitunnit sai käyttöön 17 eurolla, joten käyttäjälle aika edullisesta palvelusta oli kyse.
Toukokuun ajan kevään aikana kuvattuja tunteja julkaistaan uudelleen joka päivä aina viikoksi kerrallaan, näitä pääsee katsomaan myös ilman SYKETTÄ-maksua. Tunteja tullaan pitämään tarjolla jatkossakin, myös toukokuun jälkeen.” – SYKETTÄ Joensuu
”Mielestämme SYKETTÄ-maksu on jo hyvin edullinen ja toivomme, että päästään syksyllä jatkamaan live-tunneilla liikuntatiloissa.” – SYKETTÄ Kuopio
Lisäksi opiskelijat ihmettelivät kuntosalivuorojen sulkemista.
”Liikuntapalvelut ovat olleet suljettuina Itä-Suomen korkeakoulujen päätöksellä (Itä-Suomen yliopisto, Karelia ja Savonia amk), koska heidän mielestään niitä ei voitu järjestää terveysturvallisesti. Korkeakoulut linjaavat myös mahdollisista avaamisista” – SYKETTÄ Joensuu & Kuopio