Valikko
08.07.2017
Lähiaikoina mediassa on ollut esillä Itä-Suomen yliopistolle sattunut virhe luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalinnoissa. Tieto valinnasta oli lähtenyt virheellisesti 71 opiskelijalle, joista 22 oli ehtinyt ottaa paikan vastaan, vaikka yliopisto oli tiedottanut asianosaisille. Tämä on johtanut julkiseen keskusteluun siitä, tulisiko nämä 22 paikkansa vastaanottanutta valita tämän perusteella opiskelemaan Joensuun kampukselle. Keskustelu on käynyt vilkkaana eri sosiaalisen median kanavilla ja monet lehdet ovat julkaisseet aiheeseen liittyviä kirjoituksia.
Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) ei ota kantaa opiskelijoiden valinnan suhteen puoleen eikä toiseen. Tarkoituksena on tuoda esille näkökulma siitä, mitä haasteita ylimääräisten opiskelijoiden hyväksyminen toisi koko Joensuun kampuksen luokanopettajakoulutukselle ja korostaa opetuksen laadun tärkeyttä.
Kampuksen kokonaisuuteen nähden 22 ylimääräistä opiskelijaa voin tuntua varsin pieneltä määrältä, mutta asialla on myös suurempia seurauksia. Joensuun luokanopettajakoulutukseen otetaan vuosittain sisään 80 opiskelijaa, eli kyseessä olisi koulutuksen kokoon nähden noin 25 % lisäys ensi lukuvuoden osalta. Jokaisen vuosikurssin opiskelijat jaetaan noin 15–20 hengen pienryhmiin. Suunnitellulla sisäänottomäärällä muodostuu viisi pienryhmää. Jos tähän tulisi 22 hengen lisäys, se tarkoittaisi yhden lisäpienryhmän muodostamista. Pienryhmäopetuksen osalta tarvittaisiin lisäopettajaresurssi ohjaamaan kyseistä pienryhmää. Lisätilat opetuksen järjestämiseen tulisivat myös kysymykseen.
Luokanopettajaopinnoissa on paljon luento- ja suurryhmäopetusta. Näiden osalta puhutaan suurista opiskelijaryhmistä ja opetus järjestetään yleensä suurissa luentosaleissa, joissa yli 20 lisäopiskelijaa ei luultavasti näkyisi. Kuitenkin näiden opintojaksojen kohdalla lisäopiskelijat tarkoittaisivat 25 % lisää arvioitavia tenttisuorituksia ja oppimistehtäviä.
Sivuaineessa ja harjoitteluissa on omat haasteensa
Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta nostaa esiin myös luokanopettajaksi opiskelevien opintoihin sisältyvän pakollisen sivuaineen järjestelyihin liittyvät haasteet. Kyseessä on perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisten opintojen sivuaine, joka sisältää omat kokonaisuutensa kaikista alakoulun oppiaineista, joita luokanopettaja opettaa. Lisäryhmä opiskelijoita edellyttäisi jokaiseen monialaisten sisällä olevaan kokonaisuuteen lisäresurssia opetushenkilökunnan ja opetustilojen osalta.
Esimerkiksi käsitöissä opetusryhmillä on turvallisuuden puolesta asetettu maksimikoko, jota ei voida ylittää. Myöskään kuvataiteessa ja musiikissa ryhmät eivät voi olla liian suuria. Mikäli monialaisten ryhmäkoot kasvaisivat, tulee riski opetuksen laadun heikkenemisestä ja tämä koskisi koko vuosikurssia.
On syytä myös kiinnittää huomiota opetusharjoittelujen järjestämiseen. Luokanopettajaksi opiskelevilla on ensimmäisen lukuvuoden aikana orientoiva harjoittelu, joka suoritetaan normaalikoululla. Harjoittelun aikana opiskelijat seuraavat opetusta ja pitävät opetustuokioita. Näiden toteutumisen suhteen 22 lisäopiskelijaa toisi omia haasteita mukanaan, mutta suuremmat haasteet tulevat vastaan opiskelijoiden kolmannen lukuvuoden aikana perusharjoittelussa. Joensuuhun valmistuisi siihen mennessä toinen normaalikoulu, mutta Savonlinnan kampuksen siirtyessä syksyllä 2018 Joensuuhun vaikeuttaisi se tilannetta entisestään. Sama tulisi eteen myös syventävässä harjoittelussa opintojen maisterivaiheessa. Opetusharjoitteluihin osallistuvat samanaikaisesti luokanopettajaksi opiskelevien lisäksi myös muut opettajankoulutuksen opiskelijat Joensuun kampukselta. Harjoittelut ja niihin tarvittavat ohjausresurssit on mitoitettu tiedossa olleen opiskelijamäärän mukaisesti.
Opiskelijoiden tuen ja ja palveluiden laadun heikentyminen
ISYY haluaa mainita, mitä 22 opiskelijan lisäys vaikuttaisi opiskelijoiden saatavilla olevaan tukeen ja palveluihin. Lisäopiskelijoille tarvittaisiin myös nimetty oppiainetuutori, eli opettaja, joka käyttää tietyn tuntimäärän ryhmän ohjeistamiseen ja opiskelijoiden oman henkilökohtaisen opetussuunnitelman neuvomiseen. Opintojen edetessä 22 ylimääräistä kandidaatin tutkielmaa ja myöhemmin pro gradu -tutkielmaa vaatisi myös lisäresursseja ohjaukseen. Lisäopiskelijamäärä edellyttäisi noin kahta uutta kandi- sekä graduryhmää ja nämä puolestaan edellyttäisivät lisää opettajaresurssia.
Opetusjärjestelyjen lisäksi 20 lisäopiskelijaa vaikeuttaisi Joensuun muutenkin haastavaa opiskelija-asuntotilannetta. Vuosittain syksyn alussa asunnottomaksi jää kymmeniä opiskelijoita. Myös korkeakoululiikunnan tilat ja esimerkiksi opiskelijahintaiset ravintolat kampuksella ovat kapasiteettinsa huipulla jo tällä hetkellä. Tilanteeseen tulee helpotusta lukuvuoden 2018 aikana, mutta näissä laskelmissa ollaan varauduttu vain Savonlinnasta saapuvaan opiskelijamäärään.
Savonlinnan kampuksen siirto tuo lisähaasteita
Lisäopettajaresurssien lisäksi yliopistolta vaadittaisiin lisää opetustiloja. Ensi lukuvuoden aikana Joensuun kampuksella tapahtuu tilojen uudelleen järjestelyjä ja remontointia, jolla valmistaudutaan Savonlinnan kampuksen siirtymiseen syksyllä 2018. Monia opintojaksoja joudutaan järjestämään vaihtoehtoisissa tiloissa. Tämän lisäksi taito- ja taideaineiden opetustilat ovat kovalla käytöllä kapasiteettinsa vuoksi jo nyt.
Joensuun luokanopettajien, kuten muunkin opettajankoulutuksen henkilökunta, valmistautuu ensi lukuvuoden aikana Savonlinnan siirtoon. Tämä tarkoittaa opetustilojen ja opettajien henkilökohtaisten työtilojen uudelleen järjestelyä jo käynnistymässä olevien remonttien ohella. Savonlinnan siirtymisen lisäksi opettajankoulutuksessa on käynnissä laaja opetussuunnitelmien (OPS) uudistaminen ja uusi OPS astuu voimaan syksyllä 2018. Tämä kuormittaa ja työllistää yliopiston henkilöstöä laajasti tulevan lukuvuoden ajan.
Nämä haasteet olisivat odotettavissa, mikäli 22 lisäopiskelijaa päätyisi opintopolulle tulevana syksynä opettajanopintoihin. Jos puhutaan kaikista 70 virheellisen tiedon saaneesta, tilanne olisi ymmärrettävästi vieläkin haastavampi. ISYY korostaa, että vaarana lisäopiskelijoiden kohdalla olisi, että jos opetukseen tarvittavia resursseja ei kyettäisi lisäämään riittävässä suhteessa opiskelijamäärään nähden, kärsisi koko vuosikurssin opiskelijoiden saama opetuksen laatu. Mikäli yliopisto hyväksyy lisäopiskelijat, ISYY vaatii Itä-Suomen yliopiston takaavan tarvittavat lisäresurssit laadun ylläpitämiseksi niin opetushenkilökunnassa kuin lisätiloissakin.