Valikko
09.05.2017
ISYY:n hallituksen 1. varapuheenjohtaja ja Joensuun kampuspuheenjohtaja Matti Nivala:
Arvoisat opiskelijat ja muut paikalle saapuneet toverit.
Kysyin opiskelijaystäviltäni vapusta. Mitä vappu merkitsee heille?
Ensimmäinen ystäväni vastasi, että vappu ei ole pelkästään opiskelijoiden ryyppyjuhla, vaan silloin voivat kaikki juhlistaa yhdessä kulunutta opiskeluvuotta.
Toinen ystäväni vastasi, että vappu on merkkipaalu opiskeluvuoden ja “kesäloman” välissä. Silloin voi juhlistaa kaverin kanssa alkanutta kesää ja mennyttä lukuvuotta.
Näiden kahden opiskelijaystäväni vastaukset kertovat hyvin vapun merkityksen. Opiskeluvuoden aikana pääsääntöisesti keskitytään opiskelutyöhön, vaikka välissä pieniä irtiottoja pidetäänkin. Talvi ja kovat pakkaset ei ainakaan helpota opiskelijan arkea. Ei siis ihme, että nämä minun kaksi ystävääni pitävät vappua juhlana opiskeluvuodelle ja alkaneelle keväälle.
Kolmannen ystäväni vastaus ja minulle mieleenpainuvin. Vappu merkitsee minulle korkeakouluopiskelun mahdollisuutta ja kun saa pukea haalarit vappuna ylleen, niin se luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Minusta tätä vastausta ei tarvitse kommentoida enempää, koska siinä on kaikki pähkinänkuoressa.
In Finland first of may represents the possibility of higher education. It is an important value we want to keep. It makes Finland a well-known and respected state. This value is now in danger of breaking. As a sign of this, next autumn will be the tuition fees for students from outside Europe and European Economic Area.
I Finland, vappen också markerar början av sommaren studenter och sammanhållning. i vappen, student kompisar för att fira de gemensamma studie år innan utspridda över hela Finland tillbringa sommaren.
Lopuksi haluan muistuttaa, että pidetään toisitamme huolta, koska vapun vilskeessä voi sattua kaikenlaista. Katsotaan siis toistemme perään eikä jätetä ketään ulkopuolelle yhteisestä hauskanpidosta. Yhdessä luomme hyvän vappuhengen.
Siis
Hyvää vappua! Klara vappen! Happy first of may!
ISYY:n hallituksen jäsen Olli Auvinen, Kuopio:
Ylioppilaskunnan Wabupuhe 2017 – Kuopio
Arvoisa vappukansa; ylioppilaat ja kaupunkilaiset.
On tullut taas aika viettää perinteistä työväen ja ylioppilaiden kevätkarnevaalia, rakasta vappuamme, tuota Suomalaisen työn päivää. Mikäpä olisikaan hienompaa, kuin viettää tätä vielä nyt kun Suomi täyttää juhlalliset 100-vuotta.
Tämän juhlavuoden aikana korkeakoulutuksen kentällä tapahtuu valtavia valtakunnallisia uudistuksia. Yliopisto- ja ammattikorkeakoululakia ollaan muuttamassa hallituksen esityksestä säännöksillä, jotka häilyttävät koulutusvastuuta, eli sitä kuinka paljon opiskelijan omasta opetuksesta täytyy järjestää juuri omassa korkeakoulussa. Hallituksen esitys koskee Tampereelle muodostuvaa Tampere3-korkeakoulukokonaisuutta, jossa yhdistyy Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Tämä tulee samalla toimimaan mallina kaikelle suomalaiselle korkeakoulutukselle. Uusi yhteistyön suuntaus näkyy myös meillä täällä Itä-Suomessa uusissa koulutuspoluissa. Näissä koulutuspoluissa perustutkinnon kurssien opetusvastuu on jaettu ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Mikä on yliopistotutkinto? Mikä on ammattikorkeakoulututkinto? Voimmeko yhteistyöllä parantaa näitä molempia, identiteettimme silti säilyttäen?
Elämme samalla myös luento-opetuksen murrosaikaa. Munkkiajoilta lähtöinen luento-opetus on ottamassa suurta digiloikkaa monimuoto-opetuksen puolelle. Opiskelijoita ei istuteta enää luentosaleihin, vaan perusasian opetusvastuu siirtyy opiskelijalle itselleen sähköisellä alustalla tarjottujen video-luentojen ja tehtävien kanssa. Opettajien aikaa siirretään pienryhmissä toteutettavaan kontaktiopetukseen ja soveltavampien aihealueiden käsittelyyn. Itä-Suomen yliopistossa tämä näkyy erityisesti ns. opetuksen flippauksena eli juuri siinä, että opetuksen vastuuta siirtyy enemmän luennoitsijalta opiskelijalle itselleen. Nämä muutokset ovat suuria ja ennen kaikkea rohkeita. Haluan tässä kohtaa korostaa yksilön roolin tärkeyttä edunvalvonnassa. Jokaisen ääni ja henkilökohtaiset kokemukset ovat tärkeitä. Me muodostamme yhdessä ylioppilaskunnan, ei ole ylioppilaskuntaa ilman sinua. Haluan kannustaa kaikkia avoimeen mieleen ja rohkeasti antamaan palautetta, jotta kehitystä voi tapahtua.
Kehityksestä puheen ollen, Suomen hallitus on tässä viime viikolla juuri pitänyt puoliväliriihen. Ensin tuumailin, että jaahas millä tavoin koulutuslupaus tällä kertaa mopataan, mutta positiiviseksi yllätykseksi opintotukeen tulikin 75€ huoltajakorotus. Tulevaisuudesta ei tällä kertaa leikattu.
Hyvät kuulijat!
Kaiken tämän asiajorinan jälkeen palaan oikein mieluusti tähän hetkeen ja Vappuun. Joillain se alkaa nyt, joillain se on saattanut alkaa jo pari viikkoa sitten, toisilla se on meneillään lähes koko ajan. Toivutaan kuluneesta syksystä ja keväästä. Kerätään voimia kesään. Juokaamme paljon simaa, pitäkäämme puheita, tanssitaan ja lauletaan, nautitaan tehdystä työstä ja käännetään katseet jälleen tulevaan. Muista katsoa ympärillesi; Katso oikealle puolellesi, katso vasemmalle puolellesi. Katso taakse muistellen, mutta älä ikinä unohda katsoa eteenpäin. Pidetään huolta toisistamme ja itsestämme, sillä ilman meitä ei myöskään ole Suomea. Pidetään huolta Suomesta myös nämä seuraavat sata vuotta.
Oikein hyvää Vappua koko vappukansalle!
ISYY:n hallituksen 2. varapuheenjohtaja ja Savonlinnan kampuspuheenjohtaja Heikki Räihä
Tervetuloa tänne Tallisaareen osallistumaan vuosittaiseen perinteeseemme. Kevät ja vielä tärkeämmin vappu on jälleen luonamme ja olemme kokoontuneet Olavinlinnan uljaan vartijan, pässin vierelle. Edessä on pässin lakituksen ja vappu-perinteen aika.
Mikä vuosi meillä nyt onkaan käynnissä. Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100-vuotta. Se on itsessään jo niin mahtava saavutus että olisi syytä juhlia koko vuoden ajan. Valitettavasti samaan aikaan politiikassa väläytellään juttuja lukukausimaksuista kaikille opiskelijoille, kaikkien muiden leikkausten ohessa. Ja olihan tuossa myös kunnallisvaalit. Paljon asiaa mahtuu jo muutamaan kuukauteen ja vuosi ei ole vielä edes puolessa välissä.
Entä sitten meillä täällä Savonlinnan kampuksella? Meillä alkaa syksyllä kampuksemme historian viimeinen vuosi jonka jälkeen on edessä siirto Joensuuhun. Tämä on vuosi jota kovinkaan moni ei odota erityisen innolla. Enkä ihmettele yhtään. Suurin osa meistä olisi halunnut jäädä tänne. Onhan meillä ollut hyvä olla täällä Savonlinnassa, näinkin monien vuosikymmenten ajan. Ja kukapa ei nauttisi opiskelusta näin upeassa kaupungissa. Mutta kaikki päättyy aikanaan, niin kai se ikävä kyllä menee.
Mitä kaikkea tähän aikaan onkaan mahtunut ja mitkä asiat ovat opiskelijoita mietityttäneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Selvitin tätä lueskelemalla aikaisempien vuosien vappupuheita, sillä niitä on onneksi säilytetty kampuksellamme. Esimerkiksi vuonna 1991 opiskelijoita mietitytti senaikainen opintotukiuudistus ja pelkona oli että opintolainan osuus kasvaisi liian suureksi. -93 puhuttiin kansainvälisen laitoksen tulosta Savonlinnaan ja silloin uskottiin että syntyvä kampuskokonaisuus olisi sellainen, ja sitten suora lainaus puheesta: ”jonka kaatamiseen tarvitaan valtiovallan taholta iso joukko täysin tyhmiä ja lyhytnäköisiä päätöksiä ”.
2005 puolestaan pelättiin että Savonlinnan normaalikoulun oppilasvaje saisi yliopiston Joensuun päättäjät suunnittelemaan kampuksemme lakkauttamista ja vuonna 2009 opiskelijoita huolestutti, että millaisia uudistuksia Kuopion, Joensuun ja Savonlinnan kampusten yhdistyminen Itä-Suomen yliopistoksi toisi tullessaan.
Valitettavaa on huomata, että aika monet opiskelijoiden aiemmista peloista ovat tulleet toteen ja voitaneen todeta että ei ole ollut opiskelijoilla helppoa aiemminkaan, varsinkaan täällä Savonlinnan päädyssä. On sinne väliin mahtunut onneksi hyviäkin aikoja ja suureksi onneksi meillä on ollut täällä niin mahtava kaupunki, joka on kyllä osaltaan pitänyt meistä kaikista huolta ja tehnyt kaikkensa, jotta saisimme olla täällä vielä tulevaisuudessakin. Juuri tästä haluankin kiittää Savonlinnan kaupunkia ja kaikkia teitä kaupunkilaisia. Teidän ansiosta täällä on ollut mahtavaa asua ja opiskella. Teidän ansiosta Savonlinnasta on tullut meille koti.
Tänä vuonna juhlitaan myös yhtä valtakunnan mittapuulla ehkä pienen perinteen vuosipäivää. Silti tämä perinne on merkityksellinen meille täällä Savonlinnassa. Tänä vuonna on nimittäin pässin lakituksen vuosipäivä. Tämä perinne aloitettiin vuonna 1977 ja nyt on siis sen 40-vuotispäivä.
Ja koska kyseessä on näinkin vanha ja upea perinne, emme missään nimessä halua sen katoavan kampuksemme mukana. Perinteen on jatkuttava. The show must go on.
Onneksemme Savonlinnan Taidelukio on ystävällisesti ilmoittanut ottavansa perinteemme vastaan ja jatkavan sitä meidän poistuttua vähän yli vuoden kuluttua. Tähän liittyen, annankin nyt puheenvuoron taidelukion opiskelijakunnan puheenjohtajalle, Iida Hämäläiselle.
*Iidan puhe*
Kiitos Iida. Omasta puolestani haluan sydämellisesti kiittää kaikkia taidelukiolaisia vappu-perinteemme jatkamisesta. On huojentavaa tietää, että meistä jää Savonlinnaan jotain muutakin kuin ne tyhjät rakennukset kuninkaankartanonmäelle. Toivottavasti tämä on jotain sellaista, joka jatkaa elämäänsä vielä seuraavienkin vuosikymmenten ajan. Uskoisin että kyseessä on sellainen perinne jossa monet täältä valmistuneet tulevat vierailemaan mielellään myös tulevaisuudessa.
Mutta nyt rakas vappukansa, siirrytään itse päivän pääohjelmaan: pässin lakitukseen. Lakituksen 40-vuotisen perinteen kunniaksi aion vielä lausua säkeen Tarmo Raatikaisen sanoittamasta laulusta. Tämä säe kuvastaa mielestäni kampuksemme väen kokemusta Savonlinnasta läpi vuosikymmenten.
Kulttuurimme kehto suurin
kaupunkimme kaunehin,
oopperaa kun henkii muuri,
vanhan linnan Olavin.
Kaunis olet Savonlinna,
palaan luokses takaisin.
Kaunis olet Savonlinna,
kaunein olet kuitenkin.
Ja näillä sanoilla laitetaan pässille lakki päähän ja otetaan siitä mallia.
Kampusvaliokuntalaiset, olkaa hyvät.
*pässin lakitus*
Seuraavaksi laulamme yhteislauluna Gaudeamus Igiturista kaksi säkeistöä. Te joille laulun sanoja riitti, laulamme yhdessä ensimmäisen ja viimeisen säkeistön.
*Laulu
Mahtavaa vappua teille kaikille, pidetään tänään hauskaa yhdessä.