Valikko
06.05.2019
Joensuussa ja Kuopiossa kuultiin jälleen vappuaattona Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) edustajien perinteiset vappupuheet.
Ylioppilaskunnan vappuaaton allastapahtumassa Kuopion torilla puheen piti ISYYn hallituksen puheenjohtaja Aleksi Kinnunen ja Joensuun Ilosaaren vapputapahtumassa puhui Joensuun kampuspuheenjohtaja ja ISYYn hallituksen varapuheenjohtaja Ella Partanen.
Arvoisat kuulijat,
minulla on suuri kunnia pitää tänä vuonna Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan perinteikäs vappupuhe, jota tässä kaupungissa on edeltäjänämme toimineen KYYn toimesta toimitettu jo useamman vuosikymmenen ajan.
Monet akateemisista perinteistämme viettävätkin tänä vuonna juhlavuotta, kun eilinen Savo-Karjala excursio oli jo 30. laatuaan ja Sivistykseen vihkiminen suoritettiin tänään 40. kerran. Kohta vuorossa olevaa Proffan uittoa on harjoitettu jo vuodesta 1974, uitettujen joukkoon lukeutuessa muun muassa lähes kaikki yliopistomme rehtorit. Ymmärtäähän sen. Mikäs sen hienompaa kuin kaksikymmentä vuotta opintoja peruskoulusta tohtoriksi ja toinen mokoma työuraa päälle, vain päästäkseen opiskelijoiden ihailun kohteena kylpyyn altaaseen, joka voi olla tai voi olla olematta jäässä, hieman vuodesta riippuen.
Opiskelijaelämään ja akateemiseen vapauteen, josta niin mielellämme pidämme kiinni, kuuluu olennaisesti kahtiajako oikeuksien ja vastuiden välillä. Meitä opiskelijoita perinteisesti leimaa enemmän kuva juhlimassa haalarit päällä esimerkiksi tässä Kauppakadun varrella, kuin ne lukuisat tunnit, joita tutkintojaan suorittavat yliopistomme opiskelijat viettävät kirjastossa tentteihin valmistautuen tai tutkielmiaan kirjoittaen. Minullakin on paljon ystäviä, jotka ovat kertoneet, että viimeksi mainittua kuulemma tapahtuu. Opiskelijaelämä tarjoaa todellisuudessa kuitenkin paljon muutakin, kuten esimerkiksi mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia kehittyä. Mahdollisuuksia onnistua. Ja mahdollisuuksia vaikuttaa.
Yliopistohan lain mukaan edistää tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta, sekä kasvattaa opiskelijoitaan palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Ylioppilaskunnan roolina on osallistua tähän tehtävään valmistamalla jäseniään aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Näin vaalikeväänä tämä tuntuu entistä konkreettisemmalta, kun päättäjiä on taas valittu ja valitaan. Meillä nuorilla ja opiskelijoilla on paitsi oikeus, myös velvollisuus vaikuttaa siihen, miltä kotimaamme haluamme tulevaisuudessa näyttävän. Meillä on velvollisuus ihan niillä pienimmilläkin teoilla tuoda mielipiteitämme esiin ja näyttää, että nuoret ovat paitsi kiinnostuneita, myös valmiita vaikuttamaan. Ainakin siihen asti, kunnes olemme liian vanhoja laskettavaksi enää nuoriksi ja voimme keski-ikäisinä todeta, että kyllä se meidän sukupolvi silti tietää parhaiten.
Asia, jota ei ihan jokapäiväisessä elämässä muista pitää mielessä on se, että meillä Suomessa asiat ovat kuitenkin erittäin hyvin. Meillä on turvallinen kotimaa, jossa elämisen perusedellytyksiä tuetaan, hengitysilmakin on ainakin WHO:n mukaan maailman puhtainta, meillä on mahdollista toteuttaa itseämme hankkimalla sellainen koulutus ja ura kuin haluamme ja kuin kirsikkana kakun päällä, kaiken tämän päälle meillä on muutama maailmanmestaruus kansallislajeissamme jääkiekossa ja saunomisessa.
Suomessa jopa itsestäänselvyytenä pidettävät sananvapaus ja tasa-arvo ovat normeja, jotka eivät kaikkialla maailmassa toteudu. Näiden asioiden ilmentymänä voitaneen pitää aktiivista julkista keskusteluamme ja vapautta esittää kritiikkiä niitä asioita kohtaan, jotka eivät meitä demokraattisessa päätöksenteossamme miellytä. Muun muassa nämä ovat juuri niitä asioita, joista Suomi voi olla ylpeä lähtiessään EU-puheenjohtajuuskauteensa heinäkuussa. Loppupelissä mikään valtiohan ei ole täydellinen ja Suomi ei välttämättä ole kaikissa asioissa luokkansa priimus, mutta kyllä se on varmasti ainakin sellainen vahva ysiplussa.
Se porukka, joka voi suoraan vaikuttaa siihen, että Suomessa on jatkossakin asiat hyvin, on pitkälti sitä porukkaa, joka seisoo nyt tässä torilla. Opiskelijoiden ja nuorten jaksaminen on asia, johon on syytä jatkossakin kiinnittää huomiota. Korkeakouluopiskelijoiden
terveystutkimuksen mukaan masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön diagnoosit ovat lähes tuplaantuneet 2000-luvulla ja noin 30 prosenttia opiskelijoista kokee tai on kokenut psyykkisiä oireita kuten uupumusta, ylirasitusta ja stressiä. Erityisiä huolenaiheita
opiskelijoille ovat opintojen edistyminen, yksin jääminen ja taloudellinen tilanne. Meillä on velvollisuus pitää sekä itsestämme, että toisistamme huolta. Opiskelijaliikkeen tulee jatkossakin tehdä aktiivista vaikutustyötä esimerkiksi elämiseen riittävän opintorahan eteen. Panostus opiskelijoihin on kuitenkin aina panostus tulevaisuuteen.
Opiskelijajärjestömme tekevät päivittäin äärimmäisen tärkeää työtä jäseniensä, mutta laajemmassa kuvassa kaikkien opiskelijoiden eteen, tarjoamalla mahdollisuuden nauttia opiskelijaelämän parhaista puolista muiden samanhenkisten ihmisten kanssa. Siitä työstä
minä haluan teitä kiittää. Olen opiskellut nyt muutaman vuoden yliopistossa ja käytännössä koko sen ajan ollut opiskelijahörhöilyssä mukana. Vanhan sanonnan mukaan opiskelijatoiminta ottaa paljon, mutta antaa moninkertaisesti takaisin. Ja kaiken sen päälle mitä opiskeluaika minulle tarjoaa, kuten jo mainitut laadukas sivistävä koulutus, sekä mahdollisuus vaikuttaa ja sitä kautta kehittää itseäni, uskon vakaasti, että se asia, minkä kannan pisimpään mukana opiskelujeni jälkeen, ovat kaikki ne hienot ihmiset, joiden kanssa tätä saan tehdä.
Wappu, tuo työväen juhla, jonka opiskelijat ovat tehokkaasti aikojen saatossa omineet, on ehdottomasti lukuvuoden kruunaava tapahtuma. Haluankin nyt päättää puheeni muutamaan faktaan vapusta, jotka olen aidon opiskelijan tavoin etsinyt Wikipediasta ja
Googlesta.
‘’Vappu on vuosittain vietettävä enimmäkseen länsimaalainen kansainvälinen juhlapäivä. Suomessa vapunpäivää aattopäivineen vietetään työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhlana. Ylioppilaiden vapunvieton eräänä lähtökohtana oli eteläisen Ruotsin kansanomainen vappu. Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, jolle on annettu nimi suomalaisen työn päivä. Vappuna on ollut tapana syödä ja juoda runsaasti: sanottiin, että näin saadaan voimia tulevan kesän varalle. Alkoholin käyttö ei suorasti näy tutkimustilastoissa, mutta vappuaattona alkoholin myynti kasvaa tavalliseen maanantaipäivään verrattuna jopa kolminkertaiseksi, muiden vappuviikon päivien ollessa myös poikkeuksellisen vilkkaita. Vappusää vaihtelee vuosittain.’’
Vappu on todellakin ihmisen ja myös opiskelijan parasta aikaa, joten nautitaan siitä taas tänään koko vuoden tarpeisiin. Erittäin hyvää vappua kaikille!
Rakkaat opiskelijatoverit, hyvä vappua juhliva Joensuu!
Vappu merkitsee minulle yhteenkuuluvuuden tunnetta teidän opiskelijoiden joukossa, suurta iloa siitä, että lukuvuodesta on selvitty, haikeutta siitä, että osa opiskelijakavereista lähtee kesälaitumille muualle, ja kutkuttavaa tunnetta siitä, että olen osa jotain suurempaa, meitä – tätä opiskelijayhteisöä, joka rakentaa tulevaa Suomea.
Tämä kevät on poikkeuksellinen, sillä meillä on erinomainen tilaisuus vaikuttaa, vaaleilla: Eduskuntavaalit on käyty ja eurovaalit ovat edessä. Opiskelijaliike on tehnyt aktiivista vaikuttamistyötä. Opiskelijaliike on halunnut kiinnittää vaalien alla huomion siihen, miten poliittiset päätökset vaikuttavat nuoriin. Opiskelijaliike haluaa rakentaa kestävää yhteiskuntaa, joka on nuorille sukupolville oikeudenmukainen ja jonka tulevaisuuteen voimme uskoa.
Hyvät kuulijat,
opiskelijaliikkeen vaalien vaikuttamistyön keskiössä on ollut oikeudenmukainen sukupolvipolitiikka. Haluamme riittävän toimeentulon. Sipilän hallituskaudella opintotukea leikattiin noin 80 euroa, tällä hetkellä opiskelijan tuet eivät riitä elämiseen missään Suomen kunnassa. Mikä aiheuttaa sen, että opiskelijat laitetaan velkaantumaan tai sen, että 55 % opiskelijoista tekee töitä opiskelujen ohella, mikä johtaa siihen, että opinnot venyvät. Valtion on tuettava sitä, että opiskelijat pystyvät keskittymään opiskeluihin ilman taloudellista huolta.
Hyvät kuulijat,
Suomi tunnetaan hyvin kouluttautuneelta ja hyvien koulujen maalta. Haluan, että näin on myös jatkossa. Koulutusleikkaukset eivät anna sitä kuvaa, että edelliset hallitukset olisivat arvostaneet koulutusta. Koulutusleikkaukset on peruttava ja yliopistojen rahoitusta on lisättävä. Sillä ilman koulutusta, yksilöt eivät nauti sivistyksen tuomasta ilosta, eikä yhteiskunta kehity. Koulutuksella taataan hyvinvoiva Suomi!
Rakkaat toverit,
YTHSn 2016 terveystutkimuksen mukaan 30 prosenttia korkeakouluopiskelijoista kärsii mielenterveysongelmista. 2000-luvulla luku on ollut nouseva. Mielenterveysongelmat rajoittavat opiskelykykyä ja yksilön elämän mielekkyyttä. Me emme halua yhdenkään opiskelijatoverin sairastuvan mieleltään. Pidetään huolta kaverista, vaaditaan päättäjiltä toimia parempien mielenterveyspalveluiden suhteen: esimerkiksi terapiatakuulla, niin ettei yksikään jäisi ilman hoitoa liian pitkäksi aikaa.
Hyvät toverit,
viime syksynä julkaistun IPCC-raportin myötä ilmastonmuutos on ollut keskusteluissa näkyvämpi kuin ehkä koskaan. Kaikki ne nuoret ilmastolakkoilijat ovat pitäneet ääntä siitä, mistä poliitikot eivät uskalla puhua. Kiitos nuoret. Ilmastonmuutos on suurin sukupolvipoliittinen kysymys, sillä ongelmat tulevat näkyviksi meidän sukupolvelle. On kohtuutonta, että toimiin ei ole ryhdytty. Suomen tulee tehdä vaikuttavaa ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Suomen tulee pyrkiä olemaan hiilineutraali 2030, ilmakehän lämpeneminen on pysäytettävä 1,5 asteeseen, ja Suomen on näytettävä esimerkkiä EU-puheenjohtajistokauden aikana. Vaadimme päättäjiä tekemään ratkaisuja niin, että ilmastonmuutoksen seuraukset voidaan minimoida.
Hyvät kuulijat,
haluamme riittävän toimeentulon, korkeakoulurahoitusta on lisättävä, vaikuttavaa ja kunnianhimoista ympäristöpolitiikkaa on tehtävä NYT, sekä haluamme parempia mielenterveyspalveluita. Pidetään keskusteluissa yllä näitä teemoja, eikä anneta päättäjien unohtaa meitä, sekä tietenkin, äänestetään eurovaaleissa.
Hyvä vappukansa,
tänään on se päivä, juhlikaa, iloitkaa ystävyydestä ja kevään lämmöstä.