Valikko
27.02.2023
Edunvalvonta apunasi on julkaisusarja, jossa ISYYn edunvalvonta-asiantuntijat tuovat korkeakouluopiskelijoiden edunvalvontaan liittyviä aiheita lähemmäs opiskelijaa. Julkaisujen tavoitteena on auttaa opiskelijoita ymmärtämään omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan paremmin ja muistuttamaan ISYYn edunvalvontapalveluista.
Helmikuussa 2023 KELA uutisoi, että se on lähettänyt takaisinperintäehdotuksen opintotuesta 47 000 opiskelijalle liian suurien omien tulojen vuoksi vuodelta 2021. Näillä opiskelijoilla siis omien tulojen määrä on ylittänyt opintotukeen oikeuttavan vapaan tulon määrän vuodelta 2021. Kyse on kuitenkin vasta takaisinperintäehdotuksesta, sillä KELA tarkastelee tulojen kehitystä koko vuodelta. Jos olet siis saanut takaisinperintäehdotuksen, muista tarkistaa sen oikeellisuus ja reagoida sen mukaan. Perintä on aiheeton, jos olet saanut tuloa ennen kuin olet nostanut opintotukea tai valmistunut ja siirtynyt työelämään etkä tämän jälkeen ole enää nostanut opintotukea. Asian voi todistaa lähettämällä palkkakuittinsa kopion KELA:lle.
Opintotukea peritään kuitenkin oikaisujenkin jälkeen n. 35 000 opiskelijalta takaisin vuosittain, joten asia koskettaa monia opiskelijoita. Asiasta aiheutuu paljon harmia, koska nämä opiskelijat joutuvat paitsi maksamaan takaisinperinnässä määrätyt tukikuukausisummat takaisin 7,5 % korolla, eivät nämä tukikuukaudet myös enää opiskelijan käyttöön palaudu. Takaisinperintä perustuu opintotukilakiin, jossa määritellään, että opintotuen saamisen yhtenä kriteerinä on opiskelijan tarve taloudelliselle tuelle yhteiskunnalta.
Opintotuen takaisinperinnän voi välttää palauttamalla tai katkaisemalla opintotuen vapaaehtoisesti. Asian voi tehdä helposti KELA:n verkkopalvelun kautta. Opiskelija on kuitenkin aina itse velvollinen seuraamaan tulojensa kehittymistä vuoden aikana ja toimimaan näiden mukaan. Omat tulonsa voi helposti tarkistaa kansallisesta tulorekisteristä ja oman vapaan tulon rajan Kelan sivuilta löytyvällä opiskelijan oman tulon laskurilla. Jos vapaan tulon raja ylittyy, on opiskelijan mahdollista palauttaa opintotukea vapaaehtoisesti seuraavan vuoden huhtikuun loppuun saakka. Tällöin opiskelijalta ei peritä korkoa ja tukikuukaudet palaavat opiskelijan käyttöön.
Opiskelijan omaksi tuloksi luetaan kaikki ansio-, palkka- ja pääomatulot. Tuloihin vaikuttavat paitsi niiden määrät, myös maksamisajankohta. Siksi myös palkkakuitti kannattaa tarkistaa heti palkanmaksun yhteydessä, sillä jos sinulle maksetaan palkkarästejä myöhemmin, nämä katsotaan sen kuun tuloksi, jolloin ne on tosiasiallisesti tilillesi maksettu. On hyvä muistaa, että palkkaan luetaan paitsi varsinainen palkka, myös erilaiset luontaisetuudet kuten auto-, asunto- ja puhelinetuudet ja nämä otetaan myös huomioon tulorajaa laskettaessa. Myös mahdollinen tai perhe-eläke tai reserviläispalkka on tuloa tulorajaa laskettaessa.
On hyvä muistaa, että KELA huomioi tulot lähtökohtaisesti bruttotuloina eli tulorajaa laskettaessa tuloissa ei ole huomioitu tuloista tehtäviä vero-, sairaseläke- tai työeläkevähennyksiä. Tuloksi katsotaan myös pääomatulot ja nämäkin lasketaan bruttotuloina eli niistä ei tehdä hankinta- tai muita vähennyksiä. Siksi on hyvä muistaa, että opintotukea nostaessa vapaan tulon määrään tulisi ”budjetoida” esim. osake- tai sijoitustulot, maataloustulot tai veronalaiset apurahat. Jos sinulla on osakkeita tai asuntosijoituksia, myös niistä saadut tulot vaikuttavat maksetun opintorahan määrään. Osinkotuloista 85 % on veronalaista tuloa ja loput vapaata eli osinkotuloja laskettaessa voit vähentää saadusta tulosta 15 %.
Poikkeuksellisesti KELA huomioi kuitenkin osakekaupoissa luovutusvoitosta tehdyt hankinta- ja kaupankäyntikulut sekä vuokratuloissa vuokratulosta vähennetyt vesi, -sähkö, -lämmitys ja kunnossapitokustannukset sekä vakuutukset. Näitä tuloja ei siis lasketa bruttotuloina. Vähennyksen edellytyksenä kuitenkin on, että nämä on ilmoitettu oikein verohallinnolle.
Kaikki tulo ei kuitenkaan vaikuta opintotuen tulorajoihin. Vapaata tuloa ovat mm. vanhemmilta tai sukulaisilta saadut lahjoitukset. Vanhempien ja sukulaisten on mahdollista ja luvallista tukea lastaan tai sukulaistaan opinnoissa, mutta isommat lahjoitukset katsotaan veronalaiseksi tuloksi. Lahjaksi saadut rahat eivät vaikuta opintotuen määrään, mutta verohallinto voi kuitenkin määrätä saaduille summille lahjaveron maksuun jälkikäteen tai korottaa henkilön veroprosenttia rangaistuksena.
Lahjaveron kynnys ylittyy, jos henkilö saa samalta ihmiseltä kolmen vuoden aikana yli 5000 euroa lahjaksi katsottavaa tuloa. Tätä suuremmista summista tulisi tehdä aina ilmoitus verottajalle sekä maksaa näistä lahjavero. Lahjaveron määrän voi tarkistaa verohallinnon sivuilta löytyvällä laskurilla.
On hyvä myös muistaa, että mikäli saat vanhemmiltasi tai sukulaisiltasi käteistä rahaa, on pankilla oikeus kysyä mistä kyseinen raha on peräisin, mikäli talletat sen tilillesi. Sen sijaan nimikoitujen lahjakorttien antaminen ruoka-, tarvike- tai huonekaluostoksiin on täysin luvallista, koska tällöin ei ole vaaraa siitä, että raha menisi muuhun kohteeseen tai toiselle henkilölle kuin se on tarkoitettu eikä näiden verotusarvoa tarvitse ilmoittaa verottajalle. Vanhempien on myös luvallista ostaa tarvikkeita lapsilleen, jos vanhemmat tai sukulaiset maksavat nämä hankinnat itse.
Tuloksi ei tulovalvonnassa huomioida myöskään verottomia matka- tai kulukorvauksia eikä työmatkoista maksettuja päivärahoja, sillä nämä katsotaan korvaukseksi menetetystä vapaa-ajasta. Tulovalvonnassa huomioitavaa tuloa eivät myöskään ole verottomat apurahat ja stipendit, arpajais- tai veikkausvoitot tai veronpalautukset. Muut KELA:n maksamat etuudet eivät vaikuta vapaan tulon määrään, elleivät nämä ole veronalaisia.
Kela.fi, avautuu uuteen välilehteen: Mitä luetaan opiskelijan omiin tuloihin?
Vero.fi, avautuu uuteen välilehteen: Tulorekisteri
Vero.fi, avautuu uuteen välilehteen: Lahjaverolaskuri