Valikko
12.10.2022
Edunvalvonta apunasi on julkaisusarja, jossa ISYYn edunvalvonta-asiantuntijat tuovat korkeakouluopiskelijoiden edunvalvontaan liittyviä aiheita lähemmäs opiskelijaa. Julkaisujen tavoitteena on auttaa opiskelijoita ymmärtämään omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan paremmin ja muistuttamaan ISYYn edunvalvontapalveluista.
Kun opiskelupaikka on varmistunut, on seuraava ongelma yleensä se, mistä saisi asunnon ja millä ehdoilla. Opiskelijakämppään muuttaminen on ihmiselle suuri itsenäistymisen askel ja merkkipaalu oman elämän rakentamisessa. Opiskelijakämpästä ei ole tarkoitus tehdä pelkästään asuntoa vaan ihan oikea koti, jossa pätee kotirauha ja jonne saa tulla kaikenlaisissa tilanteessa. Ei siis ole täysin yhdentekevää millaisissa oloissa asut seuraavat vuodet.
Luonnollisin ja helpoin tapa löytää itselleen opiskelija-asunto on laittaa hakemus kampuskaupunkien opiskelija-asuntoyhtiöiden verkkosivujen kautta, Kuopiossa Kuopakselle ja Joensuussa opiskelija-asuntoyhtiö Joensuun Ellille.
Hakemuksen teon yhteydessä kannattaa mainita, jos sinulla on jotain erityistarpeita kuten liikuntarajoite tai mukanasi muuttaa lemmikkejä tai lapsia. Asuntoa voi etsiä myös muun jonkun muun portaalin kautta, suosituimpia näistä ovat esim. OVV, Etuovi tai Oikotie. Kannattaa kuitenkin huomioida, että yleensä asunnonomistaja haluaa pitkäaikaisen vuokralaisen ja vuokran ehdot voivat olla tiukemmat kuin opiskelija-asuntoyhtiössä. Yksityisen ihmisen kotia vuokrattaessa myös asunnon vakuusmaksu voi olla merkittävästi korkeampi kuin opiskelija-asunnossa.
Koska juuri syksyllä opiskelija-asuntojen kysyntä on suurinta, kannattaa ensimmäiseksi kämpäksi hyväksyä vähän huonompikin tarjous. Asuntoja vapautuu vuoden mittaan niin, että keväällä tarjontaa on enemmän kuin kysyntää ja voit etsiä mieleistäsi asuntoa rauhassa eri kohteita vertaillen.
Kuopas.fi, avautuu uuteen välilehteen: Kuopion opiskelija-asunnot Oy
Joensuunelli.fi, avautuu uuteen välilehteen: Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli
Vaikka kampuskaupunkien opiskelija-asuntokantaa on uudistettu voimakkaasti 2010- ja 2020 -luvuilla, on suuri osa kohteista edelleen soluhuoneistoja. Solu on yleensä 2–4 hengen yhteisasumisen muoto, jossa kaikilla sen asukkailla on omat huoneet, mutta keittiö-, pesu- ja oleskelutilat ovat yhteiset. Soluasumisen hyvänä puolena on halpa vuokra, mutta huonona puolena yksityisyyden puute. Kämppiselämä vaatii joustavuutta ja sopeutumista, etkä voi koskaan tietää minkälaisen ihmisen kanssa joudut asuntosi jakamaan. Parhaimmillaan kämppiksestäsi voi tulla koko elämänikäinen ystävä, huonoimmillaan tämä syö ruokasi jääkaapista, pitää asuntoasi yleisenä kokoontumispaikkana tai laiminlyö yleisten tilojen siisteyttä.
Mikäli sinulla on ystävä tai ystäväporukka, jonka kanssa viihdyt hyvin, on kimppa-asuminen varteenotettava vaihtoehto. Soluhuoneisto sopii perusratkaisultaan kimppa-asumiseen, mutta myös isohko kaksio, kolmio tai neliö voi ajaa saman asian. Tällöin vuokra maksetaan yhteisvastuullisesti ja asukkaiden kesken sovitaan, miten asumiskustannukset jaetaan. Yleensä kustannukset jaetaan suhteessa käytettävän tilan neliömetreihin, mutta vuokraa voidaan myös sovitella esim. tehtävien kotitöiden tai käytettävien tulojen mukaan.
Mikäli kimppa-asuminen houkuttaa, kannattaa jo hyvissä ajoin sopia kuinka vuokra ja muut käytännön asiat hoidetaan. Ystävyyssuhteet saattavat kärsiä tai muuttua kun niihin tulee taloudellinen vastuu mukaan. Lisäksi, vaikka kaverit, joiden kanssa haluat muuttaa kimppaan voivat olla parhaita ystäviäsi, kannattaa kuitenkin varmistua, että nämä ovat soveliaita kimppa-asumiseen ja myös itse pystyt elämään heidän kanssa arkea. On eri asia viettää jonkun kanssa muutama tunti päivässä kuin jakaa asuntonsa tämän kanssa.
Helpoin ja mukavin tapa opiskelijalle asua on yksiö ja niiden kysyntä opiskelija-asunnoista onkin suurinta. Uudet opiskelija-asuntokohteet kaavoitetaankin nykyään ensisijaisesti pieniksi, 18–30 neliömetrin yksiöiksi. Asuntokanta uudistuu kuitenkin hitaasti, sillä opiskelija-asunnon elinkaari on yleensä 30–40 vuotta. Siksi yksiötä voi joutua jonottamaan ja joissain kaupungeissa myös niissä asumisen aikaa on rajattu. Yksiön paras ominaisuus on tietysti yksityisyys ja kotirauha, mutta niistä joutuu myös maksamaan hieman enemmän kuin solu- tai kimppakämpästä.
Ennen asumismuodon päättämistä kannattaakin miettiä, mistä haluaa maksaa ja onko jonkun toisen asumismuodon tarjoama säästö vaivan ja harmin arvoinen, jos kämppis ei olekaan se kaikkein miellyttävin tai arvostaa omaa rauhaa.
Mikäli aiot muuttaa puolisosi kanssa yhteen tai teillä on perhe, voitte hakea perheasuntoa. Yleensä näiden hakemisen ehtona on, että vähintään toisen aikuisen on oltava opiskelija.
Asumisen kuluihin voi saada yleistä asumistukea KELA:lta. Yleinen asumistuki on opintotuesta erillinen etuus ja sen myöntämisen kriteerit ovat myös erilaiset kuin opintotuessa. Yleinen asumistuki on tarkoitettu kattamaan 80 % hyväksyttävistä asumismenoista, joihin kuuluvat vuokra-asunnossa vuokran lisäksi vesi- ja lämmityskulut.
Asumistukea maksetaan ruokakunnittain. Ruokakunnan muodostavat ne henkilöt, jotka asuvat samassa asunnossa ja joiden oletetaan osallistuvan yhteisiin asumiskustannuksiin sekä alaikäiset lapset. Asumistuen määrä riippuu asunnon sijaintipaikkakunnasta, asumiskustannusten määrästä, omien tulojen määrästä, ruokakunnan koosta sekä asumisen muodosta. Arvion omasta asumistuen määrästä voi laskea KELA:n sivuilta löytyvällä laskurilla.
Ruokakunta ei kuitenkaan muodostu automaattisesti, kun useampi ihminen asuu samassa asunnossa, jos nämä vastaavat itsenäisesti omista asumiskustannuksistaan. Esim. solussa asuessa sen asukkaat vastaavat yleensä omista asumiskustannuksistaan, joten ruokakunnan koko on tällöin yksi aikuinen. Mikäli siis vuokraat kämppää jonkun kanssa yhteisvastuullisesti, voi vuokranantajalta pyytää tekemään asukkaille erilliset vuokrasopimukset, jolloin asukkaat muodostavat yhden hengen ruokakunnat. Mikäli tämä ei onnistu, muodostuu asunnon asukkaista yksi ruokakunta. Useamman aikuisen ruokakunnan hyvänä puolena on se, että asumistukeen oikeuttavan vapaan tulon raja on tällöin korkeampi.
Voit lukea lisää asumistuesta, sen hakemisesta ja suhteesta muuhun tuloon KELA:n asumisen sivuilta.
KELA.fi, avautuu uuteen välilehteen: Yleinen asumistuki
Ylivoimaisesti suurin osa opiskelijoista asuu vuokralla. Vuokralla asuminen sopii ihmiselle, jonka elämäntyyli on liikkuvaa ja joka joutuu vaihtamaan asuntoa useasti. Vuokralla asujan on kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka vuokrakoti onkin oma koti, seinät ovat toisen omaa. Kohtele siis kämppääsi samalla huolellisuudella ja arvokkuudella kuin kaikkea muutakin lainaomaisuutta.
Vuokrasopimus on sopimus, joka sitoo molempia osapuolia ja siksi on hyvä tutustua vuokraehtoihin rauhassa ja selvittää mitä vuokralla asuminen sinulta vaatii. Maksa vuokra aina ajallaan tai jos sinulla on maksuvaikeuksia, ota heti yhteys vuokranantajaan. Jos jotain menee rikki tai kadotat jotain, ilmoita siitä vuokranantajalle välittömästi. Omien remonttien tai pysyvän irtaimiston (hellat, pesukoneet, jääkaapit) hankkiminen vaatii vuokranantajan luvan, samoin lemmikkien. Muita asukkaita häiritsevä käyttäytyminen voi johtaa pitkittyessään häätöön.
Jos haluat hakea asuntoa, huolehdi että luottotietosi ovat kunnossa. Ilman luottotietoja vuokra-asunnon hankinta vaikeutuu huomattavasti. Kuopaksella voit saada asunnon, vaikka sinulla olisi maksuhäiriömerkintä, mutta asunnon vakuusmaksu on tällöin normaalia suurempi. Elli ei peri vakuusmaksua, ellei hakijalla ole maksuhäiriömerkintää.
Syksy on opiskelija-asuntohuijareiden kulta-aikaa. Juuri omilleen muuttanut sekä asuntoa epätoivoisesti tarvitseva nuori ihminen voi olla ammattimaiselle huijarille helppo kohde. Älä koskaan maksa vakuusmaksua tai vuokraennakkoa ennen kuin olet varmistunut siitä, että kysymäsi asunto on todella olemassa ja vuokranantaja on oikea ihminen. Mikäli mahdollista, pyri käymään asuntokohteessa ennen kuin allekirjoitat vuokrasopimuksen tai pyydä jotain tuttavaasi varmistamaan asia. Älä myöskään jatka keskustelua sellaisten vuokranantajien kanssa, joiden yhteydenotot koet tungetteleviksi tai epämiellyttäviksi. Tällaisia tapauksia voi olla esim., että sinulta tiedustellaan seurustelusuhteistasi tai sinun tulisi lähettää valokuvia itsestäsi ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista.
Hyvä yleisohje huijatuksi tulemisen välttämiseen on se, että jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se myös todennäköisesti on sitä.
Mikko Aaltonen, ISYYn edunvalvonta-asiantuntija, Kuopion kampus