Valikko
17.09.2021
Hei, opiskelijakollegani.
Aloittaakseni tämän tekstin jostakin, toistan usein kuultua lausetta “koronavuosi on ollut meille kaikille raskas”. Loppuunkulutetussa lausahduksessa on kuitenkin totuus valtaosalle meistä opiskelijoista. En tiedä teistä, mutta itse olen kyllästynyt “syö ja nuku hyvin, liiku tarpeeksi ja huolehdi sosiaalisista suhteista” neuvoihin. Opiskelumotivaatiota kun ei voi ostaa eikä mielenterveyttä kohentaa käskemällä. Itse olen pandemian aikana ollut yksi väsynyt, stressaantunut ja aikaansaamaton opiskelija. Tai itse asiassa olin niitä jo pitkään ennen pandemiaa ja kuulemani perusteella en ole ainoa.
Motivaation ja jaksamisen ongelmat ovat olleet jo pitkään monelle meistä opiskelijoista arkea. Pandemia kärjisti niitä edelleen ja pakotti meidät pysähtymään, pidimme siitä tai emme. Akateemisella vapaudella on hyvät ja huonot puolensa. On ihan hyväksyttyä kokea, että vapautta on liikaa ja että kaipaisi ulkopuolelta tulevia rutiineja ja deadlineja. Vertaistuen saaminen ja kiinnittyminen yliopistoyhteisöön on ollut vaikeaa. Tulee mietittyä, kuulunko yliopistoon ollenkaan, olenko oikealla alalla ja kuka edes huomaa ahkeran työni ja mitä merkitystä sillä on. Toimeentulo ja tulevaisuuden työtilanne huolettaa. Valmistumispaineiden ja suorituskeskeisen kulttuurin keskellä alkaa kuvitella, että itsessä on jotain vikaa, kun ei pärjää yhtä hyvin ja ole yhtä nopea kuin kaikki muut näyttävät olevan.
Ei ole väliä mitä alaa opiskelee ja millä vuosikurssilla on, valtaosa meistä ajattelee näitä asioita joskus. On helppoa uskoa olevansa ainoa tilanteessa tai vaikka tietäisikin että ei ole, kokemus yksin jäämisestä on todellinen. Tämä blogi perustettiin, jotta äänesi tulisi kuuluviin, halusit sitten kirjoittaa tähän blogiin anonyymisti, omalla nimelläsi tai vain lukea samaistuttavia kokemuksia. Kokemusten jakaminen on vapauttavaa. Toistan itseäni sillä, kertaus on opintojen äiti. Me emme ole yksin. Kuulumme samaan akateemiseen yhteisöön, meillä on samoja onnistumisia ja samoja pelkoja. Jaetaan ne.
- Ronja Mäkinen
Mäkinen on sosiaalipsykologian maisteriopiskelija. Hän on toiminut vuonna 2018 ISYYn hallituksessa sosiaalipoliittinen- ja kehitysyhteistyövastaavana sekä ollut mukana edustajistossa. Keväällä 2021 hän suoritti korkeakouluharjoittelun ISYYssä, jonka aikana hän suunnitteli SILLAT-hankkeen toimintoja. Tällä hetkellä hän toimii Student2Student-vertaisohjaajana Itä-Suomen yliopistossa.
Kamu.uef.fi, avautuu uuteen ikkunaan: Student2Student
